Kaupunkimme keskustan liikennesuunnitelma on taas päivitetty. Ja mitä sieltä löytyykään: Rakennetaan yksisuuntaiset pyöräilykaistat Hämeenkadun molempiin reunoihin?! Miksi nyt, kun keskustan itä-länsi suunnassa läpäisevä kevyen liikenteen pääväylä on valmistumassa. Paljon odotettu, miljoonia maksanut Rongankadun ja Vellamonkadun yhdistävä rautatien alittava tunneli valmistuu ja mahdollistaa suoran reitin läpi kaupungin.

Onko nyt pakko päästä myös Hämeenkadulla pyöräilemään? Nyt olisi aika rauhoittaa Hämeenkatu jalankulkijoille ja julkiselle liikenteelle. Pyörällä pääsee keskustaan sivukatuja pitkin, pyörän voi jättää huolella suunniteltuihin pyöräparkkeihin. Ja, tietysti, voihan pyörää jalkakäytävällä taluttaa. Pyöräkasaumat kadulla eivät nytkään ole mukavia. Kuka yrittäjä haluaa pyöriä näyteikkunansa eteen? Esim.  Kuninkaankadun pyöräparkkiin on nyt jo mukava pyöränsä jättää asioidakseen lähistön liikkeissä.

Pyöräilijät tulee ohjata nyt tuolle uudelle väylälle, turha on tuo investointi, mikäli pyöräilemään kannustetaan taas Hämeenkadulle. Yhtenä perusteluna Hämeenkadun rakennettaville pyöräkaistoille on käytetty pormestariohjelmaa, johon ne on kirjattu. Tuo ohjelmahan tullaan ensi vuoden alussa kirjoittamaan uusiksi, se on siis vanheneva perustelu ja sitookin vain kaupunginvaltuuston porvariryhmittymää.

Toinen hyvä säästökohde on kaupungin Eco2 ohjelma. Se nielee useita miljoonia vuodessa, Sitra on tähän vuoteen asti jonkin verran kustannuksiin ottanut osaa. Nyt Sitra on hankkeesta luopumassa, kustannukset kaatuvat kaikki kaupungille. Hankkeeseen on palkattu johtajan lisäksi muutama projektityöntekijä. Lisäksi hanke vie suuren osan eri virkamiesten, mm kaavoituksen, työajasta heidän osallistuessaan erilaisiin suunnittelukokouksiin ja seminaareihin. Varmaa on, että kaikki hankkeen esittämät toimenpiteet tulevat nostamaan asumisen kustannuksia, jotka tietysti siirtyvät vuokriin ja asuntojen hintoihin. Kukaan ei tiedä, onko muutaman kymmenen vuoden kuluttua taas edessä “homeongelma”, kun rakennetaan turhankin energiatehokkaasti. Välillä on tunne, että tuo ohjelma on “paljon melua tyhjästä”, ehkä nyt olisi hyvä pistää se jäihin odottamaan aikoja parempia. Yleiset rakentamisen määräykset ovat jo energiatehokkuuden suhteen tosi tarkkoja, eivätköhän ne tamperelaisillekin riitä. Ei kai meidän koko maailmaa tarvitse pelastaa?

Veroäyrin korotus uhkaa, ellei joistain asioista uskalleta luopua. Tässä on vain kaksi säästökohdetta esitettynä. Ne eivät tietysti mitään ratkaise, mutta pienistä puroista… Eilen tehty tunnelipäätös tulee vuosittain viemään monta miljoonaa euroa, valtuustossa sen rakentamisen puolesta äänestäneet miettikööt, mistä ne miljoonat säästetään. Kaikkea ei voi saada, ellei lainan määrää nosteta pilviin. Se taas kostautuisi tuleville sukupolville. Sitä en voi hyväksyä.

Viimeisimmässä Tamperelaisessa oli lautakuntamme kok jäsenen Erkki Axenin haastattelu. Eikä Ekku pettänyt taaskaan. Hän jatkaa virkamiesten mollaamista, syyttää valehtelusta, salailusta ym. Yllättäen hän kertoo, miten hän kesken erään kokouksen soitti liikennöitsijä Martti Paunulle ja tarkisti mielestään virkamiehen puheitten oikeellisuuden. Paunu väitti keskustelun erilaiseksi kuin kyseinen virkamies. Kumpi valehteli, siinähän on sana sanaa vastaan. Ekku vain ilman muuta olettaa aina, että valehtelija on virkamies. Surullista. Miksi tästä kirjoitan? Tuon puhelun kokouksen aikana noteeratessani jo mietin, miten sopivaa on kesken keskustelun soittaa ulkopuolisille, ainahan painotetaan kokouksissa käytyjen keskustelujen luottamuksellisuutta. Meniköhän tuolloin kaikki ihan oikein? Enkä millään voi hyväksyä tuota jatkuvaa virkamiesten populistista haukkumista. Mitenkähän se vie asioita eteenpäin, lisääkö se hyvää yhteistyötä? Luottamusmiehenä Ekun tulee sitten vain ottaa johtajuus eikä valittaa. Ja sitä vartenhan meillä nyt on pormestarijärjestelmä, että luottamusmiesvalta voimistuisi…

Kunnallisvaalit lähestyvät. Käyn itseni kanssa kamppailua, josko vielä lähtisin mukaan. 16 vuotta on pitkä aika, vieläkö riittää tahtoa, onko enää mitään annettavaa. Nimenomaan tuo Yhdyskuntalautakunnan työ on ollut haastavaa, palkitsevaakin. On hienoa, kun tietää, että oma peukalonjälki näkyy kaupunkikuvassa ja jää siihen.Sen olen joka tapauksessa päättänyt jättää nuoremmille. Onko muuta haastetta? Politiikka on hieno, tärkeä harrastus. Olen siltä oikeastaan kaiken saanut. Mutta miten osaa luopua? Vaalityötä tulen joka tapuksessa tekemään, olen sitten itse ehdokkaana tai en. Tämä hieno sosialidemokraattinen liike tarvitsee myös talkoolaisia, työtä yhteisen hyvän eteen. Siitä en luovu.

Valtuustoaloite

Iidesjärven osayleiskaava on valmistumassa ja tulossa päätöksentekijöiden käsittelyyn aivan lähiaikoina. Ryhmämme mielestä olemassa olevista kaavaluonnoksista on päädyttävä perhepuistovaihtoehtoon. Perheille, aikuisväestölle ja ikäihmisillekin on taattava luonnonläheinen, merkittävä viihtymis- ja kokoontumispaikka lähellä kaupunkikeskustaa.

Iidesjärvellä pesii suuri määrä erilaisia vesilintukantoja, samoin kasvillisuus on runsasta, omaleimaista. Tulevan perhepuiston yhteyteen tulee rakentaa luontokeskus, jossa erilaisin nykyaikaisin menetelmin voidaan esitellä alueen lintuja ja kasvistoa. Luontokeskuksen yhteyteen olisi varmasti helppo perustaa myös pieni kahvila. Näin myös sisätiloissa olisi mahdollista tutustua alueen erikoisuuksiin ja pitää vaikkapa pienimuotoisia tilaisuuksia.

Aikojen saatossa Iidesjärven alueella on tehty luonnonhoitosuunnitelma. Ehkäpä nyt, alueen rakentuessa, on aika tehdä uusi, tai vähintäinkin päivittää se. Näin taataan, että käytön lisääntyessä luonto säilyy mahdollisimman hyvin tulevillekin sukupolville.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittääkin, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin tulevan perhepuiston yhteyteen rakennettavan luontokeskuksen suunnittelemiseksi ja alueen luonnonhoitosuunnitelman päivittämiseksi.

Avantouinti on harrastus siinä missä mikä muu harrastus tahansa. Miksi kaupunki ei sitä saa tukea? Rakennetaan keinonurmia, uimahalleja, koirapuistoja, skeittiratoja, jäähalleja. Kaikki varmasti tarpeellisia. Miksi ei avantosaunaa avantouinnin harrastajille, joita Tampereella on tuhansia. Nykyiset saunat täyttyvät päivästä päivään, on aika tuota ahtautta helpottaa. Todistettavasti avantouinti on terveyttä edistävä harrastus, kuka sitä voisi vastustaa? Pitää muistaa myös avantouinnin arvo kansainvälisesti. Moni ulkomaalainen käy noissa saunoissa ihmettelemässä löylyn heittoa ja sitä seuraavaa pulahtamista kylmään järveen. Suomihan on tästä harrastuksesta tunnettu.

Saunan rakentaminen maksaa sen mitä maksaa. Sanomattakin on selvää,että näin suureen kulutukseen rakennettavan saunan tulee olla rakenteiltaan erilainen kuin tavallisen perheen rantasauna. Sen tulee kestää päivittäinen lämmittäminen, lämpötilojen vaihtelut. Pitää varata erilliset pukeutumis- ja pesutilat naisille ja miehille.

Esim. Kaupin saunaa ylläpitää Tampereen Talviuimarit. Eiköhän Länsi-Tampereelta löydy vaikkapa jotain urheiluseuraa, joka saunaa ryhtyy hallinnoimaan. Kaupungin ei tarvitsisi siihen satsata ja toiminta tulisi varmasti olemaan seuralle tuloksellista, onhan uimareilla jäsenmaksut.

Kaupin saunaa hallinnoi Tampereen Talviuimarit, eiköhän Länsi- Tampereella löydy esim jotain urheiluseuraa toiminnan ylläpitämiseen. Uskoisin toiminnan olevan jopa voitollista.

Aamulehti on nyt päättänyt ottaa tikunnokkaan avantouinnin, syitä siihen voi vain arvailla. Minä kuitenkin sitä puollan, sen verran läheltä olen seurannut tuon harrastuksen voimaannuttavaa vaikutusta. Pelkästään sosiaalinen toiminta terveellisen harrastuksen piirissä on varmasti monelle yksinäisen illan vaihtoehto. Tätä ei millään voi tuomita, saati sitten kadehtia.

Kaupunkiympäristön kehittämisen (Yhdyskuntalautakunnan) ensi vuoden talousarvioesitykseen oli kirjattuna määrärahojen siirtoja perustettavalle Tapahtumatoimistolle. Määrärahat koskevat kaupungin siisteyskampanjaa, kaupunkipyörähanketta ja Hämeenpuiston tapahtumia, joita ollaan nyt siirtämässä tuon toimiston toiminnaksi. Esim. siisteyskampanjan mukana on menossa 78.000 euroa, jotka irrotetaan katujen ja kevyen liikenteen kunnostamisesta. Tätä en voi hyväksyä. Tarkastelen nyt vähän tuota pormestarin vuonna 2007 perustamaa siisteyskampanjaa, johon apulaispormestarina voimakkaasti otin osaa kahden vuoden ajan.

Projektin ajatuksenahan on kaupunkimme siistiytyminen, kohderyhmänä erityisesti lapset ja nuoret sekä erilaiset kaupungissamme järjestettävät tapahtumat. Kiersimme kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa erilaisista mahdollisuuksista tukea asuinympäristömme siisteyttä. Tapahtumissa samoin käytimme puheenvuoroja kaupungin siisteyden puolesta, järjestimme haaste- ym kilpailuja. Into ja motivaatio oli kova, ajatuksena oli “muuttaa maailma”.  Järjestimme siivoamistalkoita eri kaupunginosiin haastamalla paikallisia asukkaita mukaan. Osanotto oli yleensä surkea. Koivistonkylän siisteystalkoissa, kantaessani likaista ojanpenkasta löytämääni akkua autooni, päätin, että nyt riittää. Alistuin ajatukseen, että kaupungissamme on henkilöitä, jotka luottavat siihen, että heidän jätteitään varten on henkilöitä, jotka siivoavat heidän jälkensä. Mikään siivouskampanja ei voi siihen vaikuttaa. Masentava ajatus, mutta niin tosi. Onneksi on kaupungissa myös henkilöitä, jotka ilman minkäänlaisia projekteja kantavat ympäristöstämme ja sen siisteydestä huolta esim. pomimalla “roskan päivässä”. Esimerkki on tehokkain tapa kasvattaa, niin hyvässä kuin pahassa.

Siisteyskampanjan kuudes toimintavuosi on alkamassa. Ehkä nyt on aika arvioida tätä projektia. Ainakaan valitukset kaupunkimme epäsiisteydestä eivät ole vähentyneet. Olisiko aika vaikkapa palkata  tuolla rahalla pari – kolme valtuutettu Ruoholahden valtuustoaloitteessaan esittämää piirisiivoojaa? Esim. keskustamme puistot säilyisivät varmasti huomattavasti nykyistä siistimpinä. Motivoitunut puistosiivooja on aina palkkansa ansainnut. Roskisten lisääminenkään ei olisi pahasta, niitähän jatkuvasti vaaditaan. Pinssejä ja t-paitoja jakamalla ei kaupunkimme siistiydy.

Ellei siivoojia voi palkata, tuo määräraha tulee käyttää väylien kunnossapitoon. Huonokuntoiset tiemme ovat asia, josta luottamushenkilö eniten saa palautetta.  Talvikunnossapito maksaa, mutta se hyvin hoidettuna maksaa itsensä takaisin terveydenhoidon säästöinä, kaatumisten vähentymisinä. Montut on  täytettävä, jotta onnettomuuksilta myös kesällä vältyttäisiin. Kunnossapidon määrärahoista on tapana leikata, tuska on jokavuotinen. Katson kuitenkin,. että hyvin hoidetut väylät kuuluvat kunnan perustehtäviin. Ne menevät vaikuttavuudeltaan tehottoman, vaikkakin mainoksissa näyttävän siivouskampanjan ohi. Joskus on vain uskallettava päättää, että tämä on nähty, siirrytään uusiin haasteisiin.

Vaikuttavuus on näinä talouden ankeina aikoina se painava sana. Ellei sitä löydy, pitää uskaltaa myöntää tehottomuus, antaa projektille saattohoito ja siirtää määrärahat tuottavaan ja vaikuttavaan toimintaan. Näitä pengottavia projekteja on kaupungissamme kymmeniä, ellei satoja. Ja uusia kehitetään. Kuitenkin: Aika aikaa kutakin, sano…

Kansalaisaktivisti Esko Vuoristo on siirtynyt kansanedustaja Laila Koskelan (Ps) eduskunta-avustajaksi.  Onneksi. Kaupunkimme kaavoittajat, erityisesti Vuores projekti varmasti kiittää. Jo heitä on tarpeeksi kiusattukin, saavat ehkä jatkossa tehdä enemmän rauhassa työtään. Ollessani apulaispormestarina  Vuoristo ehti minuakin syyttämään ja vaatimaan erottamistani Korkeinta oikeutta myöten. Poliittista kotia ja kannatusta ei Tampereelta ja oikeuslaitoksesta Vuoristolle löytynyt.  Tervemenoa, osanottoni eduskunnalle.

Tampereelta soittaa Nieminen ja onnittelee palkinnosta, siitä on kuitenkin ollut uutinen Aamulehdessä.  Nieminen väittää, että minä en olisi saanut palkintoa, jos sosialidemokraatit olisivat vielä olleet vallassa Tampereella. En oikein jaksa uskoa, että Tampereella kirjallisuuspalkintokin riippuu kunnallispolitiikan voimasuhteista.

Tarkistin kaupungin sivuilta, että Tuuri on todellakin saanut vuonna 2007 kaupungilta Luovan kirjallisen työn palkinnon 2500 euroa teoksestaan Kylmien kyytimies. On pormestarimme ollut todella tohkeissaan uudesta asemastaan kaupunkimme johdossa.

Politiikan syksy on varovaisesti alullaan. Ensimmäinen iso uutinen oli apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen siirtyminen ministerin valtiosihteeriksi. Hienoa Anna-Kaisalle, surullista pormestarimallin kannalta. Jo kolmas vaihtuminen, yksi vielä tulossa kun Perttu Pesä vuodenvaihteessa siirtyy vetämään tapahtumatoimistoa. Ei oikein kiva.

Kritiikkiähän nämä vaihtumiset ovat aiheuttaneet, olen minäkin ollut ymmälläni. Onko niin vaikeata sitoutua neljäksi vuodeksi? Toisaalta ja toisaalta, kuten Viulunsoittajan Tevje sanoisi.

Luin juuri Riitta Koskisen blogin, jossa myös hän arvioi näitä siirtymisiä. Samalla hän mietiskeli edellisen kauden apulaispormestareitten pärjäämistä kuntavaalissa. Yksi oli pärjännyt loistavasti (Kok), toinen (Vas) menetti ääniä Marjatta Steniuksen äänivyöryn johdosta. Ilmeisesti Riitan mielestä me kaksi demariapulaispormestaria pelkän surkeutemme vuoksi menetimme ääniä. Riitta ei huomannut, että meillä oli upea pormestariehdokas Hanna, jolle varmasti ohjautui suuri määrä meidän muiden naisehdokkaitten ääniä.  Kokoomuksellahan oli pormestariehdokkaana mies, jolle ei varmasti naisehdokkaitten ääniä mennyt. Muutenkin hänen äänimääränsä jäi paljon pienemmäksi kuin noiden kahden äänikuningattaren.

Asiat siis ovat juuri kuin ne halutaan nähdä. Minä näen ne näin. Selityksen makua? Mutta menköön.

Menin sijaisuuksia tekemään osastolle, jossa oli runsaat 40 vuodepaikkaa, saman verran hoitajia. Vertasin tietysti nykyaikaa entiseen, se kun on niin “helppoa”. Vanhukset ovat nyt enemmän hoitoa vaativia, toisaalta apuvälineitä on lisätty, samoin erilaiset hoitotarvikkeet ovat tehneet hoidon helpommaksi, yksinkertaisemmaksi. Vanhusten tarpeet ovat kuin ennen, ruokailu, hygienia, lepo ovat prioriteeteissa korkeimmalla.

Työympäristö on muuttunut radikaalisti. Hoitajien aika menee selvityksiin, raportteihin, suunnitteluun, kehittämiseen,tilastoihin. Hoitajia on lisätty eri toimenpitein runsaasti, silti jatkuva kiireen tunne vaivaa. Siirtyvätkö nuo kaikki kirjalliset tehtävät entisestään parempaan hoitoon? Väitän, että eivät. Eri hoitajaryhmiä lähti usein puolen päivän jälkeen eri suunnittelu- ja koulutustapahtumiin. En milloinkaan saanut tietää, mihin ne johtivat. Palautteita ei annettu. Tuntui siltä, että hyvän hoidon sijasta painopiste oli siirtynyt hyvin tehtyihin kirjallisiin tehtäviin ja erilaisiin palavereihin.

Vaatimukset hoitajien lisäämiseksi jatkuvat edelleen. Tekee mieleni kysyä, niihin palavereihinko tarvitaan lisää osallistujia? Siitäkö se hyvä hoito syntyy? Keskiöön tulisi taas asettaa vanhusten perushoito, sydämellä annettava hoiva. Se ei istunnoilla parane. Varmasti nykyinen perusmiehitys, jota pidettäisiin yllä tarvittavalla sijaismäärällä, riittäisi tähän. Koulutusta ja suunnittelua, kehittämistäkin varmasti tarvitaan, mutta tuolloin ainakin ne vaikuttivat ylimitoitetuilta. Niistä ei luovuttu, oli päivän hoitajamäärä miten vajaa tahansa. Sitä en ymmärtänyt.

Eilen kaupunginvaltuustossa käytiin läpi demareitten valtuustoaloitetta, jossa asetettiin kyseenalaiseksi Koukkuniemen johtajuus. Siitähän tässä on varmasti kysymys. Koukkuniemessä on liikaa henkilöstöä, jonka päätehtävänä on suunnitella erilaisia sessioita “hoidon kehittämiseksi”. Yli kolmekymmentä hoitotyön ammattilaista siellä on tekemättä yhtään varsinaista hoitotyötä, kiirehtivät koulutuksesta ja palaverista toiseen. Muu henkilökunta toteuttaa heidän antamiaan määräyksiä, väsyneinä, turhautuneina. Suurin osa kuitenkin siellä haluaisi vain panostaa hyvään hoivaan.

Itse turhauduin tuohon touhuun muutamassa kuukaudessa. Nykyinen Koukkuniemi ei ollut minua varten. Ihailen niitä, jotka siellä jaksavat vuodesta toiseen, jatkuvan muutospaineen ja vaatimusten alla.

Jokin aika lähtöni jälkeen tapasin Satakunnan sillalla erään Koukkuniemen asukkaan tyttären. Tämä ihmetteli, mitä se tarkoittaa, kun osastonhoitajan ovessa on lappu: Pääsy kielletty, tuotekehityssuunnittelu käynnissä”. Tytär mietiskeli, mikä on tuote Koukkuniemessä. Yhdessä totesimme, että kai se on se vanhus, mutta emme sitä ymmärtäneet, mitä se kehittäminen tarkoittaa.

Tällaista tämän pä’ivän vanhustenhoito?

Henkilöstökassa on kaupungin työntekijöitten ja eläkeläisten oma pankki, jossa saa maksaa laskut ilmaiseksi, ilman pankkikuluja.Kaupungin omat laskut on voinut ohjata sinne suoraan ja sieltä ne maksetaan suoraveloituksena.  Palvelu on joustavaa, henkilökohtaista. Sinne voi suoraan ohjata palkkansa kokonaan tai osan siitä.  Hyvin monet käyttävät sitä säästötilinään, pahan päivän varalta.

Mitä siitä seuraa, jos henkilöstökassa lopetetaan? Nykyiset asiakkaat pakotetaan eri pankkilaitosten asiakkaiksi. Useilla ei varmasti vieläkään ole verkkopankkiyhteyksiä, jolloin he joutuvat maksamaan kovia palvelumaksuja. Kuka voittaa?  Nordea, Osuuspankki ym. rahalaitokset. Kaupunki ei voita, sillä henkilöstökassa toimii omillaan, kaupunki saa lisäksi joustavaa rahoitusta omalla kassallaan.

Mikähän voi siis tällaiselle toiminnalle olla perusteluna? Se tavanomainen “ei ole kunnan ydintoimintaa”?  Minun mielestäni tällainen henkilöstön ja omien eläkeläistenkin palvelu on ydintoimintaa. Henkilöstökassa on toiminut loistavasti kymmenien vuosien ajan. Nytkö suuret pankkilaitokset ovat saaneet kaupungin rahoitusjohdon puhuttua ympäri “pakottamaan” myös Tampereen kaupungin henkilöstön näitten pankkilaitosten rengeiksi ?

Kokoomusjohtoinen Tampereen kaupunki kyykyttää taas henkilöstöään ja eläkeläisiään.